16.7.2022 | Ruokaklinikka
Raskausajan ruokarajoitukset – mitä ja miksi?

“Vasta raskausaikana olen oppinut ymmärtämään, kuinka paljon pidän lakritsasta ja lohinigireistä.”

Kun puhutaan raskauden aikaisesta ruokailusta, monelle ensimmäisenä mieleen nousee raskausajan ruokarajoitukset. Toisille taas on aivan vieras käsite, että raskausaikaan kuuluu erityisiä ruoka-ainerajoituksia.

Mihin raskaudenaikaiset ruoka-ainerajoitukset perustuvat?

Ohjeistuksen taustalla voi olla tutkittu tieto siitä, että jokin elintarvike on raskausaikana nautittuna sikiölle haitallista, esimerkkinä alkoholi.

Monien ruokarajoitusten taustalla ei kuitenkaan ole vedenpitävää tutkimusnäyttöä, vaan niin kutsuttu varovaisuusperiaate. Varovaisuusperiaate viittaa epäilyyn tuotteen haitallisuudesta, jota ei voida täysin poissulkea eikä toisaalta tutkimuksissa todentaa. On täysin ymmärrettävää, että mikäli on aiheellista olettaa jonkin ruoka-aineen olevan sikiölle haitallista, ei ole eettisesti hyväksyttävää tehdä kokeellista tutkimusta, jossa osa raskaana olevista ja sitä kautta myös sikiöistä altistetaan tälle riskille. Siksi näiden tuotteiden kohdalla noudatetaan varovaisuusperiaatetta ja tuotteita suositellaan välttämään tai rajoittamaan raskauden aikana varmuuden vuoksi.

Kuinka tarkka ruokarajoitusten suhteen tulisi olla?

Monia ruoka-ainerajoitukset ja niiden oikeaoppinen noudattaminen stressaa aikalailla. Toisaalta monet pohtivat, että “no onko se nyt niin tarkkaa, kyllä sitä terveitä lapsia syntyi ennen ruokarajoituksiakin”. Suurin osa sijoittunee jonnekin näiden ääripäiden väliin.

Mielestäni kaikkien on hyvä ymmärtää, että suurin osa ruoka-ainerajoituksista pohjaa riskin pienentämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi elintarvikevälitteisten tartuntatautien riskin minimointi. Suomessa keskeisimmät elintarvikevälitteiset  tartuntatautiriskit raskauden aikana ovat Listeria monocytogenes -bakteeri ja Toxoplasma gondii -alkueläin sekä niiden aiheuttamat infektiot: listeroosi ja toksoplasmoosi.

Tätä riskiä koskevien ruoka-ainerajoitusten logiikka on seuraava: kun minimoidaan listeria -bakteerille tai toksoplasma -alkueläimelle altistuminen riskielintarvikkeita välttämällä, pienennetään tehokkaasti riskiä saada näiden aiheuttama sikiölle mahdollisesti haitallinen infektio.

Otetaan esimerkiksi Listeria monocytogenes -bakteeririski. Raskauden aikana suositellaan vältettävän esim. raakaa kalaa (ne lohinigirit) ja kuumentamattomia pastöroimattomasta maidosta valmistettuja juustoja. Näistä rajoituksista molemmat perustuvat listeria -riskin minimointiin. On hyvä ymmärtää, että esim. raa´assa kalassa ei automaattisesti ole aina listeriaa (aiheuttaisihan sen ruokamyrkytyksen muillekin ihmisille), mutta se on tunnettu riskielintarvike listerian suhteen. Vaikka riski on pieni en ole itse ainakaan halunnut sitä ottaa. Raskaana olevilla listerioosi voi olla oireiltaan tavanomaista flunssaa muistuttava. Listeria kykenee tarttumaan äidistä sikiöön. Sikiössä listerioosi ilmenee verenmyrkytyksenä tai aivokalvontulehduksena ja voi johtaa keskenmenoon tai sikiön kuolemaan. 9 kuukautta ilman lohinigiriä on pieni hinta mahdollisiin seurauksiin verrattuna, vaikka todennäköisyys itse infektion saamiseen olisikin pieni.

Riskin käsitteen ymmärtäminen on kuitenkin mielenrauhan säilyttämisen kannalta tärkeää. Jos raskaana oleva syö vahingossa esimerkiksi mozzarella -juustoa, joka ei ollutkaan pastöroimatonta, ei sikiölle vääjäämättä aiheudu tästä haittaa. On hyvin epätodennäköistä, että juuri kyseisessä juustossa esiintyi listeriaa. Mikäli listerioosia ei kehity on sikiö aivan yhtä turvassa kuin ennen juuston syömistäkin. Odottava äiti voi siis huokaista helpotuksesta ja olla jatkossa tarkempi. Näin olen itse asiaan pyrkinyt suhtautumaan, nimittäin vahinkoja voi sattua kenelle tahansa.

Virallisen ohjeistuksen turvalliseen ruokailuun raskausaikana löytää Ruokaviraston sivuilta (linkki lähteissä).

♥ Jasmiina

Lähteet ja lisätietoa:

Anttila, V. Listerioosi, Terveyskirjasto 2021 (https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00581)

Erkkola, M ym. Ruokarajoitukset raskauden ja imetyksen aikana – onko riskeistä näyttöä? Duodecim 2020 (https://www.duodecimlehti.fi/duo15923)

Elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön liittyviä yleisiä ohjeita. Ruokavirasto 2019. (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/turvallisen-kayton-ohjeet/ruokavirasto_turvallisenkaytonohjeet.pdf)