22.5.2022 | Ruokaklinikka
Tiesitkö, että meillä on kilo suolistomikrobeja?

Oletko huomannut viime aikoina, että suoliston hyvinvointi on suuri kiinnostuksen kohde? Esimerkiksi Tiktokissa törmää usein “Gut Health”-videoihin. Ajattelin tähän postauksen koota perustietoa suolistobakteereista ja niiden vaikutuksesta terveyteemme. Aihe on laaja, joten tässä blogipostauksessa pysytellään suolistomikrobistossa 🙂

Suolistossa elää bakteereja, viruksia, hiivoja ja alkueläimiä n. kilon verran (!) Suurin osa niistä elää paksusuolen alueella ja tekee yhteistyötä kehomme kanssa. Ne osallistuvat mm. ruoansulatukseen, metaboliseen säätelyyn ja immuunipuolustukseen. Ohutsuolen alueella on myös mikrobeja, mutta pienemmissä määrin kuin paksusuolen alueella.

Se, mikä on terve suolistomikrobisto on vaikeaa määritellä. Suolistomikrobiston bakteerien suhteet vaihtelevat elintapojemme ja asuinpaikkamme mukaan! Keskeinen vaikutus mikrobistoon on sillä, mitä syömme.

Muutamia poimintoja suolistomikrobistoon vaikuttavista ravintoaineista:

Kuitu – nykytiedon valossa merkittävin tekijä!

Runsas rasvainen ruoka – lisää sapen tuotantoa, joka taas kaventaa suolistobakteerien monimuotoisuutta

Tutkimuksissa on havaittu, että runsas ja monipuolinen suolistomikrobisto on yhteydessä runsaskuituisen kasvisravinnon syömiseen. Taas niukkakuituinen ruokavalio, joka sisältää lisäksi paljon sokeria ja rasvaa, kaventaa suolistomikrobiston monimuotoisuutta. American Gut Health-projektissa on todettu, että viikossa 30 eri kasvikunnantuotetta nauttivilla suolistomikrobisto on monipuolisempi, verrattuna henkilöihin, jotka syövät 10 tai vähemmän.

Millä suoliston mikrobit oikein elävät? Pääasiassa hiilihydraattiyhdisteillä, joita elimistömme ei pysty itse hyödyntämään. Esimerkiksi laktoosi-intoleranssissa, kun ihmisen laktoosia pilkkova entsyymi puuttuu tai toimii heikommin, suolistobakteerit hyödyntävät laktoosin. Tässä prosessissa kertyy kaasua aiheuttaen ilmavaivoja.

Suolistomikrobiston ja sairauksien yhteys on mielenkiintoinen tutkimusaihe, jonka matka on varmasti vielä alkutekijöissä. Esimerkiksi IBS:ssä eli ärtyvän suolen oireyhtymässä on havaittu muutoksia suolistomikrobistossa verrattuna terveisiin henkilöihin. Tutkimukseen haastetta lisää se, että eri osissa suolistoa mikrobiston koostumus vaihtelee ja toisaalta hapettomissa oloissa viihtyviä bakteereja on hankalampi viljellä laboratorio-olosuhteissa.

Tulevina vuosina opimme varmasti paljon lisää suolistomikrobiston ja sairauksien yhteyksistä. 

Aikamoinen symbioosi vai mitä?

Heidi

Lähteet:

Ravitsemustiede. Duodecim 2021

McDonald ym. American Gut: an Open Platform for Citizen Science Microbiome Research. American Society of Microbiology 2018. https://doi.org/10.1128/mSystems.00031-18