Tämä blogiteksti käsittelee stressihormoneja ja niiden vaikutuksia syömisen säätelyyn. Halutessasi voit kuunnella blogitekstin myös audioartikkelina Ruokaklinikan podcastista, jonka löydät eri podcast-alustoilta, kuten Spotifysta, Apple Podcastista tai Soundcloudista. Jaksoa pääset kuuntelemaan painamalla tästä linkistä.
Kortisoli aloittaa stressireaktion
Syömisen säätely on varsin monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat sekä hormonaaliset, että monet psyykkiset tekijät. Myös stressin tiedetään vaikuttavan syömisen säätelyyn, jolloin pääosa hormonaalisista vaikutuksista välittyy kortisolin ja adrenaliinin kautta.
Kortisoli on lisämunuaisten kuorikerroksessa erittyvä hormoni eli glukokortikoidi. Kortisoli vaikuttaa mm. ihmisen hiilihydraattiaineenvaihduntaan ja sen tärkeimpänä tehtävänä on ylläpitää riittävää verensokeripitoisuutta. Tämä takaa riittävän energian tilanteissa, kun keho valmistuu pakenemaan tai taistelemaan. Kortisolin määrä on korkeimmillaan aamulla kello 6-8 välillä ja vähiten illalla klo 20-22. Nukkumisrytmin ei tiedetä vaikuttavan kortisolin vuorokausirytmiin. Yöllä on tärkeää, että kortisolin pitoisuus laskee, sillä muuten rentoutuminen ja unen saaminen vaikeutuu.
Pitkäaikainen stressi saattaa häiritä HPA-akselin (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori) toimintaa. Tavallisessa tilanteessa kortisolin suuri pitoisuus jarruttaa HPA-akselin toimintaa, jolloin kortisolia tuotetaan vähemmän. Pitkäaikaisessa stressissä tämä jarrutusmekanismi saattaa häiriintyä ja kortisolia tuotetaan liikaa. Tämän seurauksena elimistön inflammaatio, eli matala-asteinen tulehdus lisääntyy. Elimistön stressijärjestelmän poikkeavan toiminnan tiedetään liittyvän muun muassa unihäiriöihin, masennukseen, ylipainoon ja tyypin 2 diabetekseen.
Greliini ja leptiini vaikuttavat nälkä-kylläisyys signaloinnin kautta
Kortisoli vaikuttaa syömiseemme jo itsestään, sillä kortisoli pitää sympaattisen hermoston aktiivisena, jolloin ruuansulatuksemme hidastuu, mutta samalla verensokeriarvot pysyvät korkeana. Uniongelmien myötä vaikutukset lisääntyvät. Huonosti nukutut yöunet nimittäin vaikuttavat suoraan syömisen säätelyn kannalta kahteen tärkeimpään hormoniin, eli greliiniin ja leptiiniin.
Greliini on pääosin mahalaukusta erittyvä hormoni, joka viestii nälän tunteesta. Sen vastavaikuttajana toimii rasvakudoksesta erittyvä leptiini, joka taas kertoo kylläisyydestä. Unen jäätyä vajaaksi greliinin määrän tiedetään lisääntyvän, jolloin nälän aistimukset lisääntyvät. Samanaikaisesti leptiinin määrä vähenee, eikä keho kykene tunnistamaan kylläisyyttä yhtä herkästi.
Mitä tapahtuu, kun kehossa on kortisolia, ja greliiniä, mutta leptiinin määrä jää vähäiseksi?
Erityisesti pitkäaikaisessa stressissä, nälän tunne kasvaa kortisolin vaikutuksesta. Syynä tälle on luultavasti se, että evolutiivisesti keho on näin pitänyt huolen, että meillä on riittävästi energiaa juosta pakoon tai taistella. Mielenkiintoista on, että pitkäkestoinen stressi lisää erityisesti mielitekoja rasvaisiin ja makeisiin ruokiin, eli niihin, joista saamme nopeimmin energiaa. Mielitekojen pariin päädytään osittain myös siksi, että stressin vaikutuksesta, aivojen etulohkon aktiivisuus vähenee. Etulohko taas vastaa tietoisesta päätöksenteosta. Stressihormonien määrän lisääntyessä, etulohko toimii heikoimmin ja toimintamme muuttuu impulsiivisemmaksi. Tällöin toimintamme perustuu jo opittuihin tapoihin, automaattitoimintoihimme ja nopeisiin, helppoihin ratkaisuihin.
♥ Sabina & Heidi
Lähteet:
1) Stressi, Duodecim (2022) Antti S. Mattila https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976
2) Tunteet, stressi, kehotietoisuus ja syömisen säätely, Duodecim (2021) Tanja Wilenius. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01285#s6
3) Aivot ja keho hälytystilassa – pitkittyneen stressin terveyshaitat, Aivoliitto (2021) Kirjoittaja Essi Kähkönen. Haastateltava: Psykologian tohtori Sampsa Puttonen. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/mieli/aivot-ja-keho-halytystilassa-pitkittyneen-stressin-terveyshaitat
4) Kortisoli, Synlab -tietopankki (luettu: 8/2022) https://www.synlab.fi/tietopankki/kortisoli/
5) Insuliinin eritys, Duodecim (1998) Timo Otonkoski. https://www.duodecimlehti.fi/duo80427
6) Keskushermoston välittäjäaineet ruokahalun säätelijöinä, Duodecim. (1994) Pesonen Ullamari & Koulu Markku https://www.duodecimlehti.fi/duo40266
7) Greliini, kasvu ja lihavuus, Duodecim. (2002) Olavi Ukkola & Seppo Pöykkö. https://www.duodecimlehti.fi/duo92723
8) Syömisen hormonaalinen säätely, Duodecim. (2003) Olavi Ukkola. https://www.duodecimlehti.fi/duo93446
