16.7.2021 | Ruokaklinikka
Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen – Miten ne liittyvät ruokaan?
Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen – Miten ne liittyvät ruokaan?

Syöminen. Hyvin yksinkertainen asia, jota teemme päivittäin. Miten jokin niin yksinkertainen voikin olla välillä niin monimutkaista? Oletko koskaan pohtinut, että olisipa helppoa syödä päivittäin pillereitä, josta saisi kaikki ravintoaineet ja energian optimaalisesti? Aluksi ajatus voi kuulostaa houkuttelevalta. Ei tarvitsisi miettiä mitä syö, milloin syö ja käsitellä ruokaan liittyviä tunteita.

Uskon, että useimmille se kävisi tylsäksi ajan kuluessa. 

Ruoka on välttämättömyys, jolla tyydytämme fysiologisia tarpeitamme. Tarvitsemme energiaa ja ravintoaineita elääksemme. On hyvä muistaa, että syömiseen liittyy paljon muutakin kuin fysiologisen tarpeen tyydyttäminen. 

Jäädään hetkeksi miettimään ravitsemustiedettä fyysisestä näkökulmasta. Tätä voisi kuvata “kovana” ravitsemustieteenä. Eli se osuus ravitsemustieteestä, joka tutkii ravintoaineita, niiden vaikutuksia meidän elimistössä ja niiden optimaalista saantia. Esimerkiksi miten rasvan laatu vaikuttaa terveyteemme tai kuinka keliakia vaikuttaa ravintoaineiden imeytymiseen suolistosta. Mutta ruoka ja syöminen eivät ole vain näitä asioita. Se on paljon muutakin.

Syöminen on toimintaa. Ihmisen toiminnassa psyykkistä vaikutusta ei voi unohtaa. Psyykkinen osuus syömisestä voi liittyä ruokasuhteeseen, mieliruokiin, ruoan herättämiin muistoihin tai tunteisiin. Ihminen ei ole kone, joka tankkaa polttoainetta.  Syömiseen liittyy myös mielihyvä ja tunteet. Ruoka voi olla ilon aihe tai aiheuttaa suurta ahdistusta. 

Kolmas näkökulma on sosiaalinen puoli. Syöminen voi tapahtua yksin tai seurassa. Kavereiden ja perheen kanssa vietetään usein aikaa ruoan ja juoman äärellä. Ruoka kuuluu myös vahvasti erilaisiin juhlapyhiin. Toisaalta sosiaalinen paine voi kannustaa maistamaan uusia trendiruokia tai ohjata kohti vääristynyttä ruokasuhdetta.  

ruokakolmio fyysinen psyykkinen sosiaalinen

Kuva 1. Ruokaa ja syömiskäyttäytymistä voidaan tarkastella fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta.

Bonuksena! Ruokaympäristö. Ympäristö ohjailee myös ruokaan liittyviä valintoja. Ensinnäkin syömme sellaisia asioita mitä on saatavilla. Ja toisaalta mainonta ja psykologian tuntemuksen hyödyntäminen ohjailevat valintojamme niin kaupassa kuin ravintolassa. Joskus nämä ovat selkeitä huomata, mutta arkielämässä nämä asiat vaikuttavat meihin huomaamatta.

Syöminen ei siis olekaan niin helppo rasti kuin se aluksi kuulostaa. Ongelmia ja onnistumisia voi olla näillä kaikilla syömiseen liittyvillä osa-alueilla ja toisaalta ravitsemustiede tarkastelee ruokaa ja syömiskäyttäytymistä näistä kaikista eri näkökulmista. Ei ihmekään, jos syöminen tai kauppalistan tekeminen voi välillä tuntua haastelliselta. Mutta tämä on juuri se syy, miksi ruoka ja syöminen herättävät niin paljon kiinnostusta ja keskustelua. 

Ruokaan liittyvät monet eri näkökulmat ovat syy, miksi samanlainen ruokavalio ei sovi kaikille. Valmiit ateriasuunnitelmat eivät huomioi yksilöllisesti fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista puolta syömisessä. Tarkastellessa kokonaiskuvaa ja kaikkia kolmion sivuja on mahdollista päästä tulokseen, jossa ruokavalio huomioi yksilölliset tarpeet, ruokaan liittyvät ajatukset ja tunteet, sekä elämäntilanteen.

Haluatko kartoittaa tämän hetkistä tilannettasi? Mieti yksi hyvä asia jokaiselta kolmion sivulta! Missä fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa ruokaan liittyvässä asiassa olet nyt jo onnistunut?

Heidi